Rakentajan puulajeja ovat mänty, CLT ja LVL – niistä voi tehdä vaikka kerrostalon

Puukerrostalojen rakentaminen ei vaadi mitään ihmeellistä, sanoo rakennusyrittäjä. Silti rakentaminen on Suomessa vähäistä. Kynnyksiä onkin vielä niin tekniikassa kuin asenteissa. Avainasemassa on huolellinen suunnittelu.

Puukerrostalojen rakentamisen jarruna ovat asenteet ja tuoreen kokemuksen puute. Torstaina niitä pohdittiin asiantuntijaseminaarissa Savonlinnan ammatti- ja aikuisopistolla. Kiinnostusta oli paljon ja kokemusta alkaa tulla toivon mukaan jo tänä vuonna. Savonlinnalainen rakennusliike valmistelee puukerrostalokohdetta Kerimäelle.

– Suunnittelu ja valmistelu ovat jo hyvin pitkällä. Tämä vaati miettimistä ja uskallusta, koska sodan jälkeisen ajan Suomessa kerrostalot on rakennettu pääasiassa betonista. Satoja vuosia on rakennettu puusta, mutta tämä on kuitenkin uusi aluevaltaus, jossa ennakkoasenteita pitää pystyä lunastamaan. Vaaditaan pitkäjänteisyyttä, koska Puurakentaminen vaatii erityisen huolellista suunnittelua. Markkinoinnissa on haastetta, että saadaan asunnonostajat uskomaan puukerrostalojen etuihin, sanoo toimitusjohtaja Terho Kaskinen.

Puurakentaminen kuuluu suomalaiseen perinteeseen. Se pitäisi nostaa sille kuuluvaan asemaan. Esimerkiksi Kanadassa ja Itävallassa niin on tehty.

– Meillä on vahvaa puurakentamisen ymmärrystä historiasta, mutta tänä päivänä sillä ei ole niitä mahdollisuuksia, joita me haluamme sillä olevan. Teemme voitavamme, että se elpyy ja tulee vahva kulttuurillinen leima Suomelle, että osataan rakentaa puukerrostaloja.. Rakentamisen määräyskokoelmassa tarvitaan muutoksia, kaavoituksessa tarvitaan näkökumia, että halutaan puurakentamista. Teknistä osaamisen pitää kehittää ja hankkia kokemusta, suunnittelee diplomi-insinööri Tuomio Hynninen Stora Ensolta. Yhtiö tuottaa puurakennusmateriaaleja muun muassa Varkaudessa.

Puuta käytetään eri tavoin eri kohteissa. Massiivipuu sopii moneen paikkaa. Puulevyjä ovat esimerkiksi ristiinliimattu puu CLT (Cross Laminated Timber) ja LVL (Laminated Veneer Lumber), kuten vaneri ja kertopuu.

Nykyisten määräysten puitteissa voidaan jopa nelikerroksinen puutalo tehdä melko kevyellä menettelyllä. Korkeimmillaan Suomessa sallitaan kahdeksankerroksinen puutalo.

– Rakennusvalvonnassa mieluummin pyritään löytämään kaikki keinot, että puukerrostaloja tehtäisiin tänne. Kaavoituksessa on myös varmasti poliittista tahtoa, kunhan rakentaja vaan löydetään. Rakennusmääräyksissä on esimerkiksi rakennepaksuuksia ja mitoitusarvoja. Puukerrostalossa joudutaan käyttämään palosuojauksia. Määräyksiä on myös rakenneratkaisuista ja tekniikasta paloturvallisuudenkin osalta, kertoo Savonlinna kaupungin rakennusvalvonnan tarkastusinsinööri Juha Karvinen.

– Puukerrostaloista kiinnostuneet asiakkaat ovatkin hyvin valveutuneita, heitä kiinnostavat tekniikka ja esimerkiksi ilmasto- ja huoneilma-asiat. Viranomaisten vaatimat ratkaistuthan savutetaan tänä päivänä olemassa olevilla materiaaleilla, joissa ei ole mitään ihmeellistä. Pitää vaan huolellisesti suunnitella millä saadaan riittävä äänieristys, paloturvallisuus ja nin pois päin. Toki uusiakin innovaatioita on, kertoo Terho Kaskinen.

Savonlinnan ammatti- ja aikuispiston johtava rehtori Keijo Pesonen puolestaan lupaa kouluttaa osaavia puukerrostalon rakentajia heti, kun työelämä sitä vaatii.


   
Follow us on social media: