Työelämän muutos

 

Korona-aikana työllistymismahdollisuudet ovat muuttuneet suuresti. Työelämän muutosvaiheissa olevat nuoret ovat osin menettäneet mahdollisuuksia työuransa aloitukseen, ja työllistyminen monilla aloilla on hankalaa. Samaan aikaan työelämä ottaa isoja kehitysharppauksia, jotta voivat jatkaa toimintaa haastavissa poikkeusoloissa. Nämä muutokset asettavat erityisen paljon vaatimuksia työelämätaitoihin liittyen. Uraohjauspalveluiden, niin opinnoissa kuin työllistymispalveluissakin, tulee voida tukea nuoria siirtymävaiheissa myös yli poikkeusolojen. Asiantuntijatyö asettaa osaamisvaatimuksia substanssiosaamisen lisäksi työelämätaitojen ja työkalujen käytön osalta. Etätyön yleistyessä nämä työelämätaidot täytyy myös pystyä siirtämään digitaaliseen kanssakäymiseen.

 

 

Kun työura on aluillaan tai siinä on luvassa suuria muutoksia, on tärkeää saada kokemuksia esim kokouskäytäntöihin ja etätöihin liittyen. Kun hyppää työelämään ensimmäistä kertaa tai vaikkapa tauon jälkeen, voi työelämän arkisiin toimenpiteisiin osallistuminen tuntuavaikealta. Tämä voi jopa aiheuttaa ahdistusta ja reaktion, jossa henkilö jättäytyy pois kyseisestä työstä tai oppimistilanteesta. Poikkeustilanteen myötä nämä työskentelytavat ovat edelleen lisääntyneet räjähdysmäisesti. Jos ei ole ollut nyt mukana työelämässä, jää helposti tämän poikkeustilan aiheuttaman ”digiloikan” ulkopuolelle, mikä vaikeuttaa entisestään työllistymistä tulevaisuudessa. Koronan kaltaiset epidemiat pakottavat yritykset kehittämään teknologiavälitteistä työskentelyä. Asiantuntijoiden tekemä etätyö yleistyy. Työelämä muuttuu nopeammin kuin ennen, ja se vaatii osaamisen kehittämistä.

LUT-kauppakorkeakoulun tietojohtamisen professori Kirsimarja Blomqvist toteaa, että työnteon muutos voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että jopa 20 prosenttia työajasta kuluu oman osaamisen myymiseen erilaisilla alustoilla tai asiantuntijaprojekteissa. Työskentely osana eri asiantuntijaryhmiä voi olla keino ylläpitää omaa osaamista ja kokea työn merkityksellisyyttä. Hankkeessa nuoret pääsevät kokemaan tällaista tiimityöskentelyä ja erilaisia kansainvälisiä mikrotyön asiantuntija-alustoja. Hankkeen pilotit muodostetaan tukemaan poikkeusolosuhteissa tapahtuvaa työskentelyä. Hankkeen piloteissa korostuu vuorovaikutus osallistujien välillä työelämää mukailevissa tilanteissa. Vuorovaikutustaitojen puutteet erityisesti digitaalisilla välineillä aiheuttaa väärinymmärryksen riskin.

Poikkeusolot ovat pakottaneet työelämän vuorovaikutuksen verkkoon ilman että vuorovaikutustaitoihin on paneuduttu etukäteen. Tämän lisäksi etäkokouksen käytännöt nousevat erityisen tärkeäksi etäyhteyden kautta. Tehottomat kokoukset ovat valitettavasti arkipäivää, ja tähän haasteeseen hankkeessa vastataan kehittämällä työelämään siirtyvien työelämätaitoja. Korona-epidemian puhkeamisen myötä on todettu, että yrityksillä on haasteita pitää yllä työyhteisön tiimihenkeä ja yhdessä tekemistä. Hankkeen toimenpiteisiin osallistuvat henkilöt saavat konkreettista osaamista tulevaisuuden työyhteisöjen tarpeisiin.

Tulevaisuuden työelämä edellyttää työntekijältä taitoja hyödyntää digitaalisia työkaluja osana työelämän vuorovaikutusta. Yhteisöön kuuluminen ja tiedon jakaminen sekä yhteinen käsittely ovat työmotivaation lisääviä tekijöitä. Korona-aikana yhteisöllisyys ja vuorovaikutus ovat erityisen haastavassa tilanteessa niin kohderyhmän keskuudessa kuin työpaikoillakin. Nämä pehmeät taidot ovat tärkeitä myös yksilön hyvinvoinnin kannalta. Näitä yhteisöjä luodaan enenevässä määrin myös organisaatioiden ja maiden rajat ylittäen.työskentelymenetelmiä hyödyntäen voidaan laajentaa työskentelyaluetta. Toisaalta merkityksellisyys voi löytyä kauempaa kuin lähialueelta, jopa kansainvälisesti. Tähän virtuaalinen maailma ja alustojen hyödyntäminen tarjoavat erinomaiset mahdollisuudet.


   
Seuraa meitä somessa: