Tarvitaanko työelämässä oman alan osaamista vai tulevaisuuden taitoja?

 

Nuoret tuovat työelämään oman mausteensa ja ravistelevat vanhoja perinteitä. Siinä missä kaikkea ei tarvitse oppia kantapään kautta, on myös tärkeää pohtia, mitkä vanhat tavat voivat olla päivityksen tarpeessa. Pohjois-Pohjanmaan nuoret ja Centrian työelämäasiantuntijat kokoontuivat yhteen pohtimaan sitä, miltä työelämä ja sen tulevaisuus näyttää. Erityisesti työelämän muutos niin työnantajan kuin työelämään siirtyvänkin näkökulmasta herätti vilkasta keskustelua. Eläkevirkoja on enää harvassa. Yrityksellekin voi olla resurssitehokas vaihtoehto hankkia palveluita esimerkiksi freelancerilta ostettuna rekrytoinnin sijaan. Toisaalta, mitä tämä tarkoittaa työtiimien muodostumisen kannalta? Miten löydetään yhteinen sävel, kun työkaverit vaihtuvat projektien mukana?

Työelämän muutos tarkoittaa sitä, että työn teon tavat ja aika ovat yhä enemmän työntekijän vastuulla erityisesti tietotyössä. Loikkaus koulutuksesta ensimmäiseen työhön voikin olla jännittävä, kun vapaus ja vastuu kasvavat aivan uusiin mittoihin. Nuorten huoli omasta tulevaisuudesta ei ole yllätys, sillä omat orastavat taidot ja osaamiset täytyy pystyä paketoimaan kiinnostavaksi kokonaisuudeksi. Toisaalta osa aloista kärsii työvoimapulasta. Sitran tutkimuksen mukaan tulevaisuuden työelämätaitoihin kuuluu erityisesti niin sanotut metataidot. Uuden oppiminen, motivaatio ja mukautumiskyky ovat taitoja, joilla pärjää silloinkin, jos koulutuksessa kerätty osaaminen pääsee vanhenemaan. Toisaalta omaa osaamistaan voi mukauttaa useille eri aloille, ja monialaisuus on noussut tärkeäksi muun muassa tietotyössä. Esimerkiksi IT-osaaja voi tuoda mukanaan paljon uutta vaikkapa sote-alalle. Työnantajallekin uudenlainen työnteon tapa tuo haasteen siitä, miten tunnistaa sopivia taitoja eri aloilta. Se vaatii tutustumista useiden alan sisältöihin.

 

Asiantuntijuus ja osaaminen

Tietotyön lisääntyessä oman asiantuntijuuden tunnistaminen on mielenkiintoinen teema. Nuorten kanssa keskustellessa huomattiin, että asiantuntija-titteli tuntuu epämääräiseltä ja kaukaiselta. Asiantuntijuutta voi kertyä paljonkin, mutta helposti voi tuntua, että oma osaaminen on samaa kuin muidenkin. On hyvä jutella läheisten, kavereiden ja vaikkapa opiskelukollegoiden kanssa ja tunnistaa näin omia vahvuuksiaan. Sanotaan, että asiantuntijuus vaatii jopa 10 000 tuntia harjoittelua. Harjoittelun pitää kuitenkin olla tarkoituksenmukaista ja eteenpäin vievää. Saman tehtävän tekeminen sinällään ei lisää asiantuntijuutta vaan asiaan täytyy käytännön ja teorian kautta paneutua. Onneksi kuitenkin kuka vaan voi kehittää itseään asiantuntijaksi, sillä geeneillä ei ole suurta vaikutusta lahjakkuuden kehittymiseen. Tulevaisuuden työnantajan rooli onkin yhä enemmän henkilökohtaisena coachina toimiminen. Hyvä pomo auttaa tiimiläisiään saavuttamaan omia tavoitteitaan. 

Nuoret toivat esille huolen siitä, miten suunnata oma opiskelu ja osaamisen kehittäminen oikeaan suuntaan, kun vaihtoehtoja on webinaarien ja lukuisten kurssien myötä lukemattomia. Omien kiinnostuksen kohteiden ja toisaalta työelämän vaatimusten kohtaaminen on hyvä pohja työllistymiselle. Käytännössä tämä kuitenkin vaatii paneutumista ja melko syvällistä ymmärrystä omasta alasta jo opiskeluvaiheessa. On siis hyvä huomioida, että opiskelijan tai taitojaan terävöittävän henkilön aika ei kulu ainoastaan itse opintoihin, vaan paljon panosta tarvitaan myös itseään kiinnostavien ja sopivien kurssien ja materiaalin tunnistamiseen, yhtenäisen osaamisprofiilin luomiseen ja tulevaisuuden suunnitteluun oman kiinnostuksen ja osaamisen pohjalta. Tämä oman osaamisen hallinta ja kehittäminen onkin työelämätaito itsessään. 

Työn tekemisen tavat muuttuvat

Työnteon tapana etätyö on yleistynyt. Se tuo mukanaan suuren vastuun pitää huolta omasta työn tai opiskelun ja vapaa-ajan tasapainosta. Y-sukupolvi, eli noin 25-40 vuotiaat kattoivat noin puolet koko työvoimasta vuonna 2020. Uusi sukupolvi tuo mukanaan työelämään arvoja, kuten yhteisöllisyys, hyvinvointi ja teknologia osana arkea. Työpaikan roolina on tarjota puitteet näiden asioiden ja samalla yhteisten tavoitteiden saavuttamiseen. Työ voi olla myös voimaa antava osa elämää, jos arki on haastavaa. Toisaalta työpaikan ovi ei sulje taakseen henkilökohtaisia murheita vaan työ ja arki ovat tasapainossa keskenään. Henkisen hyvinvoinnin ylläpitäminen aikana, jona koti, työ ja perhe voivat tiivistyä jopa yhteen huoneeseen, on työnantajankin pohdinnan paikka. Jatkoa varten etätyö on varmasti opettanut, ettei työ vaadi paikalla oloa fyysisesti, mutta sitäkin enemmän henkistä läsnäoloa.

 

SETforWork-hankkeen materiaalit ovat saatavilla tästä: https://drive.google.com/drive/u/1/folders/12L68zpjY9iVQaK5FrTzco0cxObbjRkAW Materiaalit sisältävät luentoja ja itsensä kehittämiseen liittyviä tehtäviä.

Lisätietoja: Leena Toivanen, leena.toivanen@centria.fi tai 040 701 3221 

SETforWork on Pohjois-Pohjanmaan ELY:n rahoittama ESR-hanke.


   
Seuraa meitä somessa: